NEW BED

<3

Ps. Luin jostain, että sisustuksessa kannattaa korostaa ikäviä yksityiskohtia, mikäli niitä on hankala piilottaa. Patteri ei näytä enää niin ikävälle.

SISÄLTÄÄ SARKASMIA ja kirosanoja

Alkuviikosta oli vitutuskäyrä jossain megasvääreissä. Nyt ihan naurattaa kuinka pystyykin kaikki olemaan ihan niin perseestä :D Tavallisesti olen innoissani uusista jutuista työrintamalla, mutta tällä kertaa aamulla kellon soidessa olisi tehnyt mieli heittää se ikkunasta pihalle ja haistattaa v!tut muun muassa kaikille.

Sunnuntai oli kuitenkin ollut ihan mukava, eikä lauantaissakaan kaiketi valittamista ollut (jos sitä krapulaa ei lasketa..). Kävimme Milan kanssa Tapiolan Johto Cafessa brunssilla sunnuntaina, jonka jälkeen tulimme vielä luokseni keittämään kahvit ja jauhamaan paskaa.

Usein sunnuntain ja maanantain välinen yö menee aivan pipariksi ja heräilet tunnin välein. Tämä lienee tälläkin kertaa suurin syy sille, että maailman _eniten_ ärsyttävin asia voi olla bussissa purkkaa suu auki syövä ihminen.

Jos kengännauhat aukeavat väärässä paikassa väärään aikaan, voi loppumatkankin kävellä nauhat auki ihan vittuillakseen ja samalla kiroilla epäonnituneensa jopa kenkävalinnassaan aamulla.

Tänään päiväni oli kuitenkin jo parempi, itse asiassa loistava. Kollegani sairastuessa, jäin oman onneni nojaan osastolle, johon olin kerennyt tutustua kokonaiset kaksi päivää. Olin kuitenkin todella hyväntuulinen pienestä kiireestä huolimattakin. Olen sitä paitsi todennut olevani tehokkaimmillani pienessä kiireessä, thats weird?

Hyvällä fiiliksellä loppuviikkoon toverit!

Streat Helsinki EATS

Pikkuisen oli tänä aamuna dagen efteriä havaittavissa. Pitsa ja limppari oli tilattava, jonka jälkeen tuijottelin toisella silmällä Downtown Abbeya Netflixistä ja nukuin toisella silmällä.

Facebookia selaillessani törmäsin Streat Helsinki EATS-tapahtumaan, joka järjestetään tänään ja huomenna. Koska olen aikaisemmin skipannut nämä tapahtumat, ajattelin kerrankin osallistua.

Senaatintorilla ja sen tuntumassa oli katukeittiöitä moneen makuun. Keittiöitä muun muassa Saksasta ja Ruotsista, oli burgereita, pitaleipiä, currywurstia ja vaikka mitä. Ruokien hinnat pyörivät 4-10 euron hinnoissa ja me päädyttiin näihin todella maukkaisiin juustoburgereihin.

Oli kaunis ilma, mutta pirun kylmä tuuli. Tuolla olisi voinut viettää aikaa kauemminkin ja maistella enemmän eri ruokia. Mielestäni mahtava tapahtuma, aion osallistua ensi kerrallakin!

HIUSTUOTTEITA

Kun nyt näitä kauneusjuttuja aloin höpötellä niin jatketaan vielä parilla uudella hiusjutulla.

Biozellin suolasuihke tuuheuttaa mukavasti ja on oiva apu esimerkiksi saada tuuhea ja kestävä nuttura. Suolasuihke kuivattaa tukan niin, ettei se ole liukas, joten kesän surffitukka on taattu!

Paljon erilaisia kuivashampoita käyttäneenä tämä tummalle tukalle tarkoitettu (puuteri on siis ruskeaa) hiuspuuteri on paras tähän asti! Pienen juurikasvunkin saa häivytettyä mukavasti ;)

LUMENE in my mind

Vaikka kevät onkin kukkimisen aikaa, ei olisi tarvinnut ihan näin kirjaimellisesti asiaa ottaa, että kasvoista puskee enemmän ja vähemmän näppylöitä.

Tuputettuani kaikenmaailman teepuuöljyt ym. lärviini saamatta sen kummempaa tulosta aikaiseksi, marssin Stockmannille ja pyysin apua löytämään itselleni sopivat kasvojenpesuaineet.

Mukaan lähti nämä Lumenen hellävaraiset ja öljyttömät tuotteet. Puhdistusvaahto, joka jättää ihanan pehmeän tunteen iholle eikä kuivata, kasvovesi viimeistelyyn ja kasvovoide niin aamu- kuin iltakäyttöönkin.

Tähän asti ollut toimiva combo ja näppylätkin ovat saaneet kyytiä.

Kun puhdistuspuoli oli kunnossa, aloin tuskailemaan meikkien kanssa. Meikkivoiteet ja puuterit alkoivat olla melkoisen finito ja monien vuosien meikkailujen jälkeenkin vielä oma sävy ja meikin koostumus hakusessa.

Marssin jälleen lähi Stockalle, jossa etsimme minulle oikean sävyisen meikkivoiteen ja puuterin.

Jatkamme edelleen Lumenen parissa, jonka valikoimasta löytyy riittävän vaaleita meikkejä myös tähän lärviin. Yllätyin, kuinka vaaleat kasvoni oikeasti ovat, tuntuu jopa hiukan kalpealle olo peiliin katsoessa.

Ihoni on herkästi rasvoittuva, joten myyjä suositteli minulle Lumenen uutta meikkivoidetta, joka on öljytön (ei tuki) ja jättää mattapinnan kasvoille.

Pariin kertaan näillä meikanneena vaikuttaa hyvälle. Kyllä klyyvari päivän mittaan kiiltämään kuitenkin rupeaa, mutta lieneekö sellaista meikkiä olemassakaan, ettei rupeaisi?

Oma koti kullan kallis

Dodii, muutama kuva esiteltäväksi teillekin. Olen aivan ihastuksissani näihin isoihin peileihin, jotka eteisessä ovat vastassa heti sisääs tultaessa.

Eteisestä mennään heti myös vessaan, joka on vielä tällä hetkellä kovin keskeneräinen sisustuksen osalta. Täytyisi saada jonkinlaisia hyllyjä seinille kaikille puteleille.

Peiliseinän takaa löytyykin sitten alkovi, joka tekee tästä asunnosta isomman oloisen.

Ikkunoita tässä asunnossa on ihanan paljon! Tuohon kulmaukseen ajattelin hankkia sen ruokapöydän kunhan on varaa ja kuljetus! :D

Keittiö jää tuohon vasemmalle, mutta en oikein saanut siitä julkaisukelpoisia kuvia.

Mitäs mieltä olette pikkukodistani? Itse viihdyn vallan mainiosti :)

HEI VAAN HEI

Niin se on taas reilu kuukausi näköjään vierähtänyt viimeisimmästä kirjoituksesta. Ei jotenkaan ole ollut sellainen blogin kirjoittelufiilis pitkään aikaan. Ei ole jaksanyt nähdä vaivaa esimerkiksi kuvaamiseen saati jostakin inspiroitumiseen :D Onhan tässä tosin ollut näitä muuttohommeleita, uusia työjuttuja ja sen sellaista.

Niin paljon uusia asioita on nyt käsissä, että tuntuu kuin olisi pelinappulana jossain seikkailupelissä. Kaikki tämä on kuitenkin pelkästään positiivista ja olen ihan innoissani tästä elämänmuutoksesta.

Asuinalue vaikuttaa mukavalta ja simppeliltä. Bussilla pääsee kymmenessä minuutissa kamppiin (ruuhka-aikoina ei ehkä ihan riitä...) ja päivittäiset tarpeet löytyvät kyllä lähialueeltakin.

Alakerrasta löytyy kiinalainen ravintola ja Stocmann sekä kauppakeskus Ainoa näkyy ikkunastani. Niin kuin yllä olevasta kuvasta näkyy, PizzaOnline toimii myös täällä ja täytyy myöntää, että on sitä pitsaa tullut tilattua jo kolmeen otteeseen tämän puolentoista viikon aikana :D HYI.

Olen ravannut nyt kahden työpaikan ja kodin väliä, nukkunut ja katsonut Netflixiä.

Onneksi aurinko alkaa jo näyttäytyä ja kevät tulee, saattaa jopa motivoida liikkumaankin johonkin kotoaan. :D Yritän myös motivoitua räpsimään vähän kuvia tästä ihanasta uudesta asunnostani.

MORJESTA TEIJÄN PÖYTIIN

Tänään Mila muuttaa Helsinkiin Upin kanssa. Kuinkahan sitä pärjää ilman tuota avovaimoa.

Kukas mun kanssa nyt kikattaa yömyöhään ja aamulla kiroaa kun piti kikattaa?

Kuka tekee mun kanssa p*skan makusta kanakeittoa ja tsemppaa kun nouset väärällä jalalla ylös?

Kuka huiskuttaa häntäänsä niin rajusti, että voisi lähteä lentoon, kun näkee minut?

Me&upido

Me&miltsi

Noh, onneksi Miltsi ei muuta kauas. Sitä paitsi, nyt on yösija jos sattuu lähtemään Helsingin kuppilaan Järvenpään nähtyjen baarien sijasta.

Muuten menee kyllä loistavasti (millon olisin sanonut näin)! Töissä menee paremmin kun hyvin ja sosiaalinenkin elämä eikun kukkii vaan :D Haha, menipäs imeläksi, mutta kehutaan nyt kun kehua voi.

Tupsahti kaiken tämän positiivisuuden keskellä mieleeni kun pari vuotta sitten sanoin silloiselle poikaystävälleni, ettei pessimisti koskaan pety, viittaamalla tällä itseäni. Hän torjui kuitenkin väitteeni ja sanoi, että "paskat, olet optimistisin ihminen jonka tiedän. Kaikessa on aina kuitenkin jotain hyvää". 

Tottahan se on.

Jos menee paskat kotona housuun, voi ajatella, että olishan sitä voinut paskoa housuun kaupassakin..

Töitä, Mila, töitä, Mila. Siinä kuulumiset noin lyhyesti ja ytimekkäästi.

Ollaan tehty v*tun pahaa kanakeittoa, josta tuli enemmänkin kanapuuroa kun rakettispagetit meni vähän ylikypsiksi. Pysty sitä syömään just ja just. Käyty kattoo Milalle asuntoa Helsingistä, eli kaks urpoa liikkumassa julkisilla...toinen Savosta ja toinen Jyväskylästä. Selvittiin silti.

Tänä aamuna nukuin taas pommiin. Taitaa olla viides kerta tässä viiden kuukauden sisään, joten en yhtään ihmettele, että liha-eineksen tiiminvetäjä kehotti mua käyttämään kahta herätyskelloa. Vois olla paikallaan.

Muuten kyllä kuuluu erittäin hyvää. Vois sanoa, että tämä viimeisin sivun kääntö oli todella hyvä ratkaisu. Viihdyn tässä kodissa todella hyvin ja elämässä ei noin muutenkaan voisi ehkä paremmin mennä. Mitä nyt rahaa sais aina olla pikkusen enemmän, mutta se ei kyllä silti tätä kaikkea muuta onnea tois.

Mites teillä menee? Hyvää viikonloppua kaikille!

HEI HEI MITÄ KUULUU

Hupsista keikkaa kun aika rientää. Blogi on jäänyt nyt vähän vähemmälle tämän kaiken härdellin keskellä. Muutto on suoritettu ja koti näyttää ja tuntuu jo kodille. Viilausta tietenkin tässä vaiheessa vielä on ja IKEAn  reissu on tulossa jahka palkka kilahtaa tilille. Tili tuli tili meni (joka nyt ei juuri ole normaalista poikkeavaa)...

Kun toissa sunnuntaina patjoineni tänne kämppään raahauduin krapulassa, meinasi epätoivo iskeä. Mietin vain mielessäni, ettei tästä kotia saa ja paha mieli oli suurempi kuin koskaan. Kuitenkin saatuani loputkin tavarani tänne, alkoi pieni luukkuni muodostua ja nyt tätä voi kutsua kodikseen. Oikeastaan rakastan tätä kotia, niin kodikas ja lämmin pikkukotini. Kuvia tulossa myöhemmin..

Lauantaina vietimme Prisman pikkujouluja. Ruoka oli hyvää ja seura sitäkin parempaa. Esiintymässä tilaisuudessa oli vanha kunnon Aikakone ja tankotanssija Henriikka Roo.

Kun ilta läheni loppuaan, liukastuin rappusissa ja lensin selälleni kivirappuja vasten. Vietin eilisen päivää lekurissa ja saigonia napsahti ensi keskiviikkoon asti.

Ihan hyvin meni näin ensimmäisiksi pikkujouluiksi.

TAKKIHULLUUS

Mietin eräänä päivänä, että tuleekohan minusta vanha höperö kissanainen, jonka talossa vilisee kymmeniä kissoja ja haisee kissan paska. Pistää väkisin mietityttämään näiden lukuisien epäonnistuneiden suhteiden jälkeen. Mietin jo, ottaisiko kissan, mutta skippasin ajatuksen :D

Tällä hetkellä kärsin ainoastaan takkihulluudesta. Kenkien lisäksi takit ovat aina tervetulleita vaatekaappiini. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että olen kuukauden sisään onnistunut haalimaan itselleni kuusi (6!!!) uutta takkia. Kolme tilasin Kiinasta ja loput ostin kirpputorilta.

Nämä kolme takkia ovat peräisin Kiinasta ja sattuivat kooltaan olevan juuri eikä melkein. Tosi kivoja kaikki eikä haittaa parin viikon odotus yhtään!

Myin viime syksynä ostamani talvitakin, koska se oli minulle vähän liian pieni. Sattumalta löysin kirpputorilta melkein saman takin 15 eurolla ja olin erittäin onnellinen. Villakangastakki oli myös mahtava löytö ja onkin ollut siitä asti päivittäin päällä. Takki on kokoa 40 eli se on minulle vähän liian iso, mutta tarkoituksella. Over size-takithan ovat nyt in. Todella siistejä takkeja kumpainenkin, eikä tarvinnut maksaa itseään kipeäksi.

Jotenkin sitä tulee kirppislöydöistä huomattavasti onnellisemmaksi kuin kauppalöydöistä. Menee vähemmän rahaa ja tosiaan tuntee löytäneensä jotain.

En ole vieläkään aloittanut pakkaamaan, pitäisi toki hommata niitä muuttolaatikoita ensin.

Viikonloppuna olen vapaalla, joten se pyhitettäköön pakkaamiselle.

Aina sitä ajattelee, että eihän tässä ole paljoakaan, muutama laatikollinen vain. Todellisuus on kuitenkin usein kertaa kymmenen.

En tiedä vieläkään varmaa muuttopäivämäärää, mutta viimeistään perjantaina 31.10. pääsen uuteen kotiini. Minulla ei ole autoa, joten sekin tuo mukavan lisämausteen tähän muuttamiseen. Pitänee käydä vuokraamassa paku jostakin ja jos edes yksi kaveri viittii tulla jeesaamaan sohvan kantamisessa.

Voi olla, että autonkin saa joltain kaverilta lainaan, mutta katsellaant. Stressaa, mutta en anna sille valtaa nyt! :D Olisi ostettava se sänky, imuri, kahvinkeitin, leivänpaahdin ja mitä näitä nyt oli...musta tuntuu, etten muuta kakslahkeisten kanssa yhteen ihan ko(skaan)hta!

PÄIVÄ KUVINA

Vietin eilen vapaapäivää, joten ajattelin sen kunniaksi tehdä tälläisen päivä kuvina-postauksen.

 Päivä alkoi melko normaalisti. Aamukahvilla ja blogien lueskelulla.

Oli aika värjätä kulmakarvat. Tavallaan värjään niitä aivan turhaan, koska piirrän niitä joka tapauksessa vähän. On kuitenkin kiva näyttää ihmiselle ilman meikkiäkin.

Punat huuliin, Solifer alle ja menoks. Lähdin hakemaan Essin työpaikalta hintalaput kirppiskamoihin.

Koska Essi on Jyskissä töissä...

Ostin pikkujuttuja. Pari läpinäkyvää säilytysrasiaa, jotka on ylisöpöjä ja käteviä! Pinnienkin järkevä säilytys on tuntunut tähän asti Mont everestille kiipeämiseltä, vähintään. Vaan ei enää.

Tavaroiden hinnoittelua. Viideltä lähdimme viemään ylipursuavia IKEAn kasseja kohti kirpparia. Pöytä tuli melko täyteen, eikä meillä ollut edes kaikki tavarat mukana.

Kotiin palattuani sytyttelin kynttilät ja katsoimme televisiota. Tänä syksynä on tullut poltettua kynttilöitä aika paljon, niistä tulee ihana tunnelta ja tuoksu.

Kohta olikin jo aika toivottaa hyvää yötä (ei ihan vielä tuolloin vaille kahdeksan kuitenkaan...).

Mukavan rauhallinen vapaapäivä takana, kuten huomata saattaa.

SECOND HAND

Vihdoin ja viimein me saimme Essin kanssa aikaiseksi varata ensi viikolle kirppispöytä. Minulla on tänään vapaapäivä, joten sain juuri hinnoiteltua kaikki myytävät tavarat.

Pidin hinnat melko alhaisina päästäkseni vain eroon turhista tavaroista, sillä noin 70 tuotetta olisi pöytään lähdössä. Mikäli myytävää pöytävuokran jälkeen jää, voi olla, että nämä tavarat näkevät UFFin laatikon.

Karri rupesi jo jarruttelemaan tätä minun siivousvimmaani kun jakoon on lähtenyt kaikkea aina lakanoista lamppuihin ja kahvekuppeihin. Jostain syystä on vain päästävä eroon turhasta tavarasta.

Onko muille tullut kaappien siivousinspiraatioita?

T. Miina

KIRPPISLÖYTÖJÄ OSA 2

Parin euron takki on itseasiassa Atmosphere-merkkinen, eli alunperin Primarkista kotoisin. Laukun alkuperästä ei ole tietoa, mutta erittäin kiva parin euron löytö sekin.

Takkivimma on taas suurimmillaan. Selailin Mart Of Chinan sivuja naputellen neljä takkia ostoskoriin, olin niitä jo tilaamassa, mutta se ei jostain syystä onnistunut.

Täytyy ehkä yrittää myöhemmin uudelleen tai marssia kaupoille.

T. Miina

UUSI KOTI

No totta tosiaan, eihän me mihinkään olla muutettu, mutta vähän sille tuntuu.

Kävimme IKEAssa tiistaina ja mattovalinta olikin lopulta aika helppo. Valitsimme mustavalkoisen maton kuviolla ja ostimme siihen mätsääviä tyynynpäällisiä ja sen sellaista.

Sattumalta meillä oli uusiin tekstiileihin mätsäävä Marimekon hedelmäkulhokin.

Valmista ei aivan vielä ole, mutta kutakuinkin. Olen todella tyytyväinen kuitenkin jo tässä vaiheessa, eikä koti taida koskaan täysin valmis ollakaan.

Pientä viilausta, hyllyjen kiinnittelyä yms. niin aletaan olla lähellä täydellisyyttä!

T. Miina

OH FUCK IT WAS MONDAY

Eilinen päivä ei ollut minun päiväni. Viikonlopusta väsyneenä ei kukaan halua herätä aamuvuoroon maanantaiaamuna. Pakko oli kuitenkin vääntäytyä ylös sängystä ja ryystää kahvilla itsensä hereille.

Työtehtävät suijuivat kutakuinkin hyvin, mitä nyt alensin tuotteita yhdellä päivällä liikaa :-D

En syö aamuisin mitään ennen töihin lähtöä, koska nukun mieluummin senkin ajan. Olen kyllä miettinyt jos alkaisi väsäämään illalla valmiiksi jonkin sortin purtavaa.

Noh, koska en sitä aamiaista syö silloin ennen kukon laulua, odotan ensimmäistä kahvitaukoa kuin kuuta nousevaa.

Kävelin taukohuoneeseen vesi kielellä, tietäen saavani ruisleipää. Eipäs mennytkään kuin Strömsössä. Avasin jääkaapin oven ja tuijotin tyhjyyttä. Laitoin oven kiinni ja katselin lappua, joka komeili jääkaapin ovessa  

Tämä jääkaappi tyhjennetään joka maanantai klo 7, kaikki heitetään roskiin, päiväyksiin katsomatta.

Oh jees, kyllähän minä tämän tiesin ja yleensä olen sen tähän asti muistanut. Oma vika, ei voi mitään, jäi syömättä. Mutta vaikka oma vika olikin, onko se jääkaapin tyhjennys tehtävä maanantaina?!

T. Miina

LEIKKIPUISTOSSA

Koska Aino alkoi olla jo kuumeeton, eikä ulkona ollut kylmä, lähdimme käymään Rantapuiston leikkikentällä. Otin kamerankin matkaan, mutta asukuvista ei ainakaan tullut lasta eikä p*skaakaan ja kaiken kruunasi se, että akku loppui kesken leikin.
 Muutaman kuvan kuitenkin sain ja puhelimella piti ikuistaa tämä viimeinen kuva Instagramiin kun lapset kiipeilee ;) <3

T. Miina

TOTUUS TULEE LAPSEN SUUSTA

Meillä on ollut todella reipas yökyläläinen. Olemme katselleet ruokaohjelmia (Koko Suomi leipoo), piirtäneet ja jutelleet elämän ihmeellisistä asioista.
Valittelin Ainolle turhaa pikkulaukkuani, jonka olen saanut erään huivin kylkiäisinä. Aino totesi tähän, että Antaisit sen minulle. Harmi ettei tänne saa ilmaistua asiaa niin, että voisitte eläytyä hetkeen. Se oli jotenkin suloista ja samaan aikaan huvittavaa. Ei voinut kuin hymyillä ja tottahan toki hän uuden laukun sai.

 Keitin potilaalle nuudeleita, joihin ei saanut laittaa nuudelipussin omia mausteita (koska se on liian väkevää) vaan pelkkää suolaa. Kun neiti rupesi syömään nuudeleitaan, hän totesi ääneen muistitkohan sä laittaa tähän suolaa?

 Mitä ilmeisemmin en. :D

  En ilmeisesti ole myöskään muistanut siivota kylpyhuoneessa, koska kuulin lausahduksen millonhan sä olet viimeksi imuroinut?

Nyt meillä on elokuvakatsomo pystyssä. Tai Karri ja Aino katsovat Ice Agea, enkä osaa sanoa kumpi on innokkaampi. ;)
 
 Mun lempiruoka on kana ja riisi. Toisiks lempiruokaa on se makaroni ja jauheliha, mutta se jauheliha pitää paistaa pannulla, että se menee ruskeaksi.

T. Miina